"Samahan se on mummolassa sairastaa", ajattelimme ja lähdimme kuumeinen poika mukanamme mummolaan Itä-Suomeen aatonaattona. Neljässä päivässä jouluaaton 12-henkisestä seurueestamme oli 10 kaatunut sänkyyn 39:n asteen kuumeessa.
Henrik tuli viimeisen koulupäivän jälkeen torstaina 22.12. kotiin kalpeana ja kuumana. Niin hän aloitti marraskuun alun jälkeen jo kolmannen kuumeputkensa.
Koska hän ei oksentanut, päätimme lähteä sovitusti jouluksi mummolaan Itä-Suomeen 400 kilometrin päähän perjantaina 23.12. Meidän molemmat mummolat ovat Itä-Suomessa lähellä toisistaan, ja koska olimme käyneet siellä viimeksi kesällä, odotimme joululomamatkaa todella kovasti. Ajattelimme, että samahan se on lapsen mummolassa sitten sairastaa ja odottaa paranemista. Joulu ei tunnu joululta ilman mummolaa.
Pakkasimme mukaamme Kuomat, toppahousut, topparukkaset, pipot ja kaulaliinat. Pääsisimme pulkkamäkeen! Luistimetkin piti pakata, mutta kuulimme, että sen verran lämmintä oli tulossa, että jäät eivät olisi kunnossa. Saisimme kuitenkin Pirkanmaan vihreyteen tottuneina lunta ulkoilujamme ilahduttamaan. Pakkasimme mukaan myös uikkarit, että voisimme käydä myös kylpylässä.
Perillä aatonaattoiltana toisessa mummolassa meitä odottivat isovanhemmat, kolme setää ja yhden sedän vaimo ja ihana pieni serkku. 12 hengen sukujoulu alkoi! Meillä olikin ihana aatto. Henrik oli tuolloin lauantaina 24.12. vielä kipeä ja minäkin yskin, mutta muuten kävimme Henrikiä lukuunottamatta kirkossa, lauloimme, herkuttelimme ja saimme paljon ihania, hauskoja ja riemullisia lahjoja. Oli tosi kivaa olla yhdessä koko suku! Henrikiä lukuunottamatta pääsimme myös ulkoilemaan lumen keskelle.
Sairasvuode kutsui
Joulupäivän aamuna se iski minuun: lihassärky, päänsärky ja kuume. Lämpöä yli 39 ja vuorotellen jääkylmä ja tuskaisen kuuma hiki. Kaivauduin sänkyyn vilttien alle tärisemään. Samana päivänä kaatui yksi sedistä omien peittojensa alle tärisemään. Minä, setä ja Henrik nukuimme suurimman osan joulupäivästä. Olin iloinen isoista lapsista ja miehestä ja isovanhemmista, jotka pitivät huolta meistä kipeistäkin. Terveenä pysynyt A sai sentään pelailla illalla lautapelejä ja maistella glögiä muiden terveenä olevien kanssa.
Tapaninpäivän iltana Aava ja isoisä hakeutuivat kuumana hehkuvina ja päänsärkyisinä peiton alle myös minun, Henrikin ja sedän yhä jatkaessa kuumeilua. Tuolloin yksi sedistä perheineen oli jo aamulla lähtenyt kotimatkalle.
Siirryimme tiistaina 27.12. toiseen mummolaan viemään sairauden ilosanomaa. Edellisenä päivänä kotiin lähteneen sedän perheen viesti oli tutunkuuloinen: kaikki kolme 39:n asteen kuumeessa, 2-vuotias serkku jopa 40:n asteen kuumeessa. Tässä vaiheessa Henrik alkoi pikku hiljaa parantua, mutta ei voinut kauhean, melkein keuhkot räjäyttävän yskän takia päästä nauttimaan lumesta ulos. Matilda siirtyi sairastuneiden joukkoon minun ja Aavan vierelle.
Keskiviikkona 28.12. minulla oli yhä 39 astetta lämpöä. Tytöillä onneksi vähän vähemmän, mutta kunnolla kuitenkin. Viesti toisesta mummolasta oli jo lähes vitsi: myös kolmas setä sairastui.
Lähdimme nyt toisesta mummolasta kotiin tänään torstaina 29.12. Toistaiseksi toiset isovanhemmat sekä jouluaaton seurueestamme kaksi henkeä ovat yhä terveinä. Joulun saldo on nyt 10/12 sairastunutta, 10/14, jos toisetkin isovanhemmat lasketaan. No, kaikki eivät sairastuneet meidän vuoksemme vaan olivat jo aiemmin olleet flunssaisia, mutta eihän näitä voi ennustaa. Jos olisimme jääneet kotiin, olisi tauti saattanut kadota yhdessä yössä eikä siirtyä kenenkään.
Alamme nyt pikku hiljaa parantua, mutta tämä yskä on järkyttävä. Tämän joulun me kaikki ainakin muistamme!
Joulu 2016
Moitimme
Ulkoilujen jäämistä, lumen missaamista, rakkaiden kavereiden tapaamisen hylkäämistä, lapsuuspaikkojen näkemisen missaamista, suosikkipitseriassa käymisen missaamista, kylpylän unohtamista, aleshoppailujen väliin jäämistä, yhteisten lautapeli- ja glogihetkien peruuntumista, päänsärkyä, lihassärkyä ja mielipuolista hien ja jääkalikkäjäätymisen vaihtelua.
Kiitämme
Tiivistä oleilua mummoloissa neljän seinän sisällä ilman yhtäkään säntäilyä minnekään, isovanhempien näkemistä, tuntikausien unta hyvissä sängyissä, rakkautta ja huolenpitoa, hyvää ruokaa, parasta seuraa, mahtavia lahjoja, hyviä lääkkeitä ja Henrikin sairautta lukuunottamatta ihanaa aattoa.
