Helppo arkiruoka: gluteenittomat pinaattiletut

Kauhealla kiireellä äkkiä jotain valmista pöytään. Jotain, mitä kaikki syövät mielellään: pinaattilettuja! Onko tuttu valinta teilläkin? 

Pinaattiletut ovat oikeastaan ainoa eines makkaran lisäksi, mitä meillä syödään. Aavan keliakia-diagnoosin jälkeen pinaattiletut kuitenkin katosivat pöydästämme, kunnes ymmärsin alkaa tehdä niitä itse gluteenittomina. 

Netti on täynnä vehnäjauhoihin ja gluteenittomiin jauhoihin tehtävien pinaattilettujen ohjeita, joten en niinkään jaa teille nyt reseptiä vaan muistutan: tee itse pinaattiletut, niin saat taatusti terveellisempiä ja maistuvampia lettuja, joista tykkäävät kaikki! Paistamiseen menee hetki, mutta työ on sen arvoista!

Minä tein meille eilen gluteenittomia pinaattivohveleita. Luin muutaman ohjeen ja sovelsin sen mukaan, mitä aineita meiltä löytyi. Ohjeesta tuli 16 vohvelia. 

 

Pinaattiletut tai -vohvelit

1 litra maitoa
2 munaa (meillä ei ollut enempää, mutta ei ehkä olisi tarvittukaan enempää)
2 pakastepussia pinaattikuutioita, sulatettuina
6 dl Fin mixiä / vehnäjauhoja
2 tl psylliumia, jos käytät gluteenittomia jauhoja
1 tl suolaa
1 tl sokeria

Anna turvota puoli tuntia. Käytä paistamisessa rasvaa. Jos teet gluteenittomana, käytä vain rasvaa, jolla ei ole voideltu gluteenipitoisia leipiä.

Helposti kivaa arkeen - lapset kokkeina

Huhtikuussa Kaksplussan verkostobloggaajat jakavat vinkkinsä päiviin, joina "ei ole mitään tekemistä". Aina ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan tai maksaa maltaita, jotta arjesta saa mielikuvituksellisen. Seuraa Kaksplussan Facebook-sivua ja inspiroidu bloggaajien arjesta!

Aika usein pöydässä kuuluu marinaa. Yksi rakastaa broilerinkoipia, mutta toinen yökkäilee, koska kana on "löllöä". Kanayökkäilijä rakastaa jauhelihakastiketta, jota toinen inhoaa. Salaattia otetaan vain juuri sen verran, kuin on ihan pakko. Ruuanlaittaja on viettänyt keittiössä tunnin tai joskus enemmänkin, leikkinsä keskeyttämään joutunut ravintolayleisö taas viettää pöydän ääressä keskimäärin kuusi minuuttia.

Kaikesta ei tarvitse pitää, mutta kaikkea täytyy maistaa edes kynnen kokoinen pala. Ruokaa ei saa arvostella. Sanonkin usein lapsille, että he eivät osallistuneet ruuan valintaan, tekemiseen ja esimerkiksi maustamiseen, joten tässä vaiheessa on turha vinkua.

Meidän kaikki lapset kuitenkin rakastavat ruuanlaittoa ja leipomista ja haluavat usein auttaa. Varsinkin tytöt ovat heti valmiina, jos saavat leipoa. Kun lapsi on tehnyt itse vaikka salaatin ja saa siitä kehuja, ottaa hän sitä isomman annoksen kuin toisen tekemästä salaatista. Porkkanaraasteen tekijät ovat usein syöneet raasteannoksensa jo heti raasteen tehtyään, jo ennen pääruuan valmistumista, koska on tehnyt heti mieli. Mikäs siinä! Aikuisen tehtäväksi jää vain ojentaa lautaset ja haarukat ja vetää hymyn pyllyyn, kun pikkukokit hotkivat itse tekemänsä raasteen kuin kesäauringossa sulavan jäätelötötterön.

Lapsi masterchefinä

Entä jos lapsen antaisi itse päättää alku-, pää- ja jälkiruuan? Mitä silloin syötäisiin? Me päätimme antaa tässä kevään kuluessa kullekin lapselle yhden viikonloppuaterian, jonka he saavat suunnitella itse ja valmistaa yhdessä aikuisen kanssa.

Lapset innostuivat ihan hirmuisesti ideasta! Tiedätte varmaan tv-formaatin Neljän tähden illallinen, joka perustuu alkuperäisformaattiin Fish on the cake. Siinä kukin seurueesta suunnittelee ja valmistaa aterian ja kutsuu muut syömään. Illan aikana voi olla myös ohjelmaa. Lopussa annetaan pisteitä, mutta me jätimme sen pois. Otimme ajankohdaksi viikonlopun, jolloin ei haitannut, että ruokien terveysarvo ei välttämättä ollut täysi kymppi ja sai myös herkutella jälkiruualla.

Matilda, 12, aloitti meidän illallisprojektimme.

Matilda halusi laittaa meille kasviksia ja dippikastiketta alkupaloiksi, tacopellin pääruuaksi ja suklaavaahtoa jälkiruuaksi. Hän on jo niin iso, että teki kaiken itse. Hyvin sujui, myös siivous, ja hyvää oli!

Alkuruuan jälkeen Matilda oli järjestänyt meille taitavan voimistelijan esittämään kärrynpyöriä ihanassa asussa. Huomatkaa esiintyvän taiteilijan juhlakengät, jotka hän jätti kauniisti sohvan viereen.

Pääruoka oli aikuisten ja tekijän mieleen, mutta muille tämä versio oli liian tulinen.

Jälkiruoka eli suklaavaahto oli jymymenestys. Lupasimme, että hän saa tehdä sitä meille toistekin, heh. Tacopeltiin ja suklaavaahtoon nappasimme netistä vain jonkun ohjeen, en enää muista minkä. Hyvää tuli.

Pöydän kattaminen, servettien valitseminen ja menun tekeminen olivat myös tärkeä osa.  Matilda oli innoissaan, kun sai itse päättää ja tehdä kaiken!

Vielä emme ole ehtineet tehdä muiden kanssa vastaavaa, mutta suunnitelmat ovat jo pitkällä. Henrik haluaa alkupaloiksi nachoja ja porkkanoita, pääruuaksi broilerinkoipia ja riisiä sitruunakastikeella ja jälkkäriksi suklaa-juustokakun. Aava taas haluaa alkupalaksi viinirypäleitä, pääruuaksi nakkeja ja ranskalaisia ja jälkkäriksi mansikkakiisseliä. Ihan meidän lasten näköiset ateriat! Kyllä nakkeja ja ranuja voi surutta joskus syödä varsinkin, kun keittiössä häärää pääkokkina sellaisten aterioiden ammattilainen. Odotan innolla, että saadaan tehdä ne yhdessä, kun vain ehditään joku ilta. Aavan ruokalistan harakanvarpaat tulee olemaan tosi söpöt!

Kurkista jo julkaistut vinkit Kaksplussan Facebook-sivulta ja inspiroidu bloggaajien arjesta! Laura Big Mama´s -blogista kertoo oman vinkkinsä seuraavana.

Herkullinen kanapasta + lauantain kuvia

Tänään lauantaina nukuimme pitkään. Aava heräili ennen meitä muita ja oli katsellut hetken telkkaria, sulkenut sitten telkkarin ja katsellut Bamse-lehtiä. On niin ihanaa, että hän on tuollainen superrauhallinen (ollessaan yksin, kavereiden kanssa lähtee kyllä pelleilyihin mukaan), että uskallamme ihan hyvin nukkua hänen katsoessaan sohvalla viltin alla hetken aamun lastenohjelmia.

Aamupalan jälkeen lähdimme läheiseen ostoskeskukseen, jossa oli paljon kaikenlaista kivaa, kuten iso MLL:n kirppistapahtuma, pomppulinna, kasvomaalauksia ja muun muassa kuntomittauksia ostoskeskuksen kuntosalilla. Pakotin A:n (siis mieheni, josta käytän blogissa kirjainta A.) aerobiseen kuntotestaukseen saatuani itse suurena yllärinä toiseksi parhaan tuloksen. Haastoin hänet katsomaan, kummalla on parempi. No, juoksua harrastava mies vetäisi tulokseksi huippuarvosanan, ja paukutteli henkseleitään sillä tiedolla loppupäivän... Ehkä, ehkä, siis ehkä, minäkin yritän nyt tässä keväällä aloittaa sen juoksuharrastuksen, vaikka tällä Porin juoksukoululla.

Aava pääsi pomppimaan ja sai maalata seinällä olevaan isoon paperiin. Me teimme muutamia ostoksia. Kotona siivoilimme, luimme lehtiä ja juttelimme lasten kanssa. Pelasin Henrikin kanssa Love letter -korttipeliä ja voitin. Hurei!

A. on ihan älyttömän hyvä kokki ja haluaa tehdä ruuan aina, kun vain ehtii. Tänään hän teki tosi hyvää kanapastaa, jonka reseptin saan jakaa teille.

A:n gluteeniton kanapasta neljälle

Laita vesi kiehumaan pastaa varten

400 g kanafileitä pieniksi suikaloituna
voita paistamiseen, fileisiin suolaa, pippuria ja pizzamaustetta
puolikas sipuli
2 valkosipulin kynttä
Kypsennä kanat ja lisää sipulit, paista hetki.
2 dl valkoviiniä (tai 2 dl vettä, jossa on sitruunamehua)
1 tl sitruunamehua (viinin lisäksi siis)
150 g pestoa
1 tl sokeria
2 dl kermaa
aurinkokuivattuja tomaatteja
Halutessasi lisää kastikkeeseen parmesania

Laita pastat (neljälle) kiehumaan ja anna kastikkeen hautua vähintään pastan kiehumisen ajan.

Lisää kastikkeeseen lopussa puolikkaita kirsikkatomaatteja, anna hetken pehmetä kastikkeessa. 

Tarjoa erikseen tai sekoita valmiiksi. Annosten päälle voi ripotella vielä parmesania. Lapsille voit tarjota ketsuppia, mutta älä vain laita omaan annokseesi tai ruuan maut katoavat. ;)

 
Ruuan jälkeen Henrik, Matilda ja naapurin Sohvi tekivät elokuvia imovie-sovelluksella ja minä, A. ja Aava lähdimme kävelylle. Aava pyöräili ja me kävelimme läheiseen leikkipuistoon, jonka läheisessä metsässä myös leikimme. 

Illalla etsimme kahdelle pienemmälle netistä uusia polkupyöriä ja nautimme vain lauantain kiireettömyydestä.

Aamupalalla muuten ihastelimme, kun läheisen tallin ratsukko laukkasi pellollamme koiran juostessa vieressä. Ihanaa maalaisromantiikkaa ihan lähellä Tamperetta!

Mukavaa viikonloppua teille!

Travallen asu saatu blogin kautta. Katso Travallen alekoodi tästä postauksesta! Voimassa 17.4. asti!

Kurkistus ostoskassiin: viikon arkiruuat

Kävin maanantaina kaupassa ostamassa ruokaa sadalla eurolla. Esittelin ruuat tässä postauksessa. Alla kuva ostoksistani.

Kävimme eilen lauantaina uudestaan kaupassa, kun leivät, lähes kaikki hedelmät ja salaattiainekset, pääruoka-ainekset, jugurtit ja lähes kaikki maidoista olivat loppuneet. Mies oli tämän viikon työmatkalla, mutta se ei suuremmin vaikuttanut ruuan kulumisen tahtiin.

Tiistaina tein itelleni salaatin töihin evääksi. Salaatin joukkoon laitoin aiemmin paistamiani kanafileitä.

Tiistaina illalla tein kalakeiton, johon laitoin perunoita, porkkanoita, kukkakaalia, ihan vähän sipulia, vettä, maitoa, lohifileestä leikkaamiani kuutioita, mausteita ja puolikkaan Koskenlaskijaruoka-purkin. Kuivattu ruohosipuli on lempparimausteeni, sitä laitoin tähänkin. Keittoa söi tiistaina minun lisäkseni kolme lasta ja kylässä oleva aikuinen ja lapsi.

Keskiviikkona söin töissä kalakeitoa. Illalla tein kinkkukiusauksen, johon laitoin kinkkulaatikon, peruna-juuresseikoituksen, mausteita, kaksi purkkia kermaa ja loput Koskenlaskijasta. Päälle vähän juustoraastetta. Mitä kauemmin tämä ruoka on uunissa, sen parempaa siitä tulee! Kaksi tuntia 200 c on ihan hyvä. Täydellinen ruoka laittaa uuniin ulkoilun ajaksi.

Kiusauksen kanssa söimme salaattia, johon  laitoin salaattia, tomaattia, kurkkua, paprikaa, omenaa, aurinkokuivattua tomaattia, fetaa ja auringonkukan siemeniä.

Torstaina söin töissä loput kalakeitot. Illalla päätin tehdä juurespihvejä, mutta se oli virhe. Lue torstaistamme tästä. Ilmeisesti tein liian paksuja pihvejä tai laitoin liikaa perunaa, mutta pihvit siis maistuivat pelkältä raa´alta perunalta. Yök! Tänään paistan niitä vielä uunissa. Katsotaan miten käy.

Söimme loput kiusauksesta sekä maistelimme pihvejä. Kävimme K-kaupassa, josta ostimme jäätelöt, emme muuta.

Perjantaina minun piti tehdä salaatti taas töihin, koska aineksiakin oli niin hyvin vielä. Olin aamulla niin väsynyt ja oli niin kiire, että ostin ruokatunnilla läheisestä kaupasta sellaisen pakastealtaan  thaikuution.

Illalla Matilda laittoi meille ruokaa suunnittelemansa menun mukaan. Saimme kasviksia ja dippikastiketta, tacopeltiä ja suklaavaahtoa.

Tacopeltiin hän laittoi nachoja, jauhelihaa, juustokastiketta, salsakastiketta ja juustoraastetta. Suklaavaahtoon tuli suklaata, kananmunia, kuohukermaa ja ripaus sokeria.

Tacopelti oli pienimmille liian tulinen, joten ensi kerralla pitää valita vähemmän tulinen salsa. Ruokaa jäi runsaasti vielä jääkaappiin.

Jos nyt olisin valitsemassa tämän viikon ostoksia, ostaisin kalaa enemmän ja tekisin keiton, jota söisimme kolme päivää. Se keitto oli tosi hyvää. Juurespihvejä en ihan äkkiä kokeile uudestaan, hih. Sen sjaan olisin tehnyt gluteenittomista Finmix-jauhoista ja pakastepinaatista pinaattilettuja.

Mitäs ruokia te ostatte ensi viikoksi?