19. luukku: Miehet tarvitsisivat vastineen gynekologilla käymiseen

On muistettava vaihtaa puhtaat pikkarit. On ehdittävä käydä pesulla. On muistettava ottaa pitkä paita, että ei joudu kävelemään elämän pisimpiä askeleita persus paljaana. On päätettävä, jättääkö sukat vai ei. Täytyykö sheivata? Mitä jos mukana on harjoittelija? Entä jos lääkärinä onkin perhetuttu mies? Täytyy pakoilla tuttuja odotushuoneessa, oli syynä sitten perheenlisäys, abortti, hiivatulehdus tai vaikka klamydia. Mikä tahansa näistä, ei sen väliä, niin puolituttu viestittää jo bestikselleen, että "Et ikinä usko, kuka tuli just gynen huoneesta! On niin salee paksuna, taas!".

Hyvät naiset, on kunnia-asia olla nainen, mutta kuka nauttii gynekologilla käymisestä? Jos haluat itkeä ja nauraa, hävetä ja tulla ymmärretyksi, lue tästä postaus Gynekologisen tutkimuksen suurimmat haasteet. Allekirjoitatko kaikki nämä?

Tuo aiempi postaukseni kirjoitti hyviä nauruja ja hyvää keskustelua. Tämän päivän blogijoulukalenterini oivallus kuuluu: tasa-arvon nimissä myös miehet tarvitsisivat vähintään kerran vuodessa tutkimuksen, jossa kaunis sairaanhoitajaopiskelija pitää heidän kulkusistaan kiinni.

Kannatatko?


Yli pyykkivuorten -blogissa aukeaa joulukuussa joka aamu uusi "luukku". Joulukuun aamupostausten ideana on jakaa lasten ja aikuisten oivalluksia elämästä. Oletko huomannut samoja asioita? Postausten kuvat blogin omia tai pixabay.com.

Gynekologisen tutkimuksen suurimmat haasteet

Alapesu. Ennen tutkimusta on tietysti käytävä pesulla, mutta riittääkö edellinen ilta? Onko käytävä juuri ennen tutkimusta? Ehtiikö? Jos tutkimukseen tulee suoraan töistä, niin onnistuuko töissä tai terveyskeskuksessa peseytyminen? Pahinta on joutua kuivaamaan käsipaperilla. Tai vielä pahempaa on joutua kuivaamaan käsien ilmakuivaimella. Tosin se on ehkä mahdotonta ellei harrasta akrobatiaa.

Pikkarit. Riittääkö edellisenä iltana tai samana aamuna laitetut puhtaat pikkarit? Entä mitkä pikkarit tulee valita? Jos mummopikkarit, niin tuntee koko päivän itsensä mummoksi. Jos pienimmät narustringit, saattaa hermostuksissaan saada pöksyt ihan solmuun, kun yrittää pukea niitä kiireellä päälle. Se vasta noloa olisi: ei osaa pukea alushousuja, aikuinen ihminen!

Lapset. Lapset on saatava ehdottomasti hoitoon, että välttyy mielenkiintoisilta kysymyksiltä ja pohdinnoilta bussissa, anopin luona päiväkahvilla, päiväkodin pihassa ja kaupan kassajonossa, joissa kirkasääninen lapsi pohtii retorisesti, että miltähän se tädin käsi siellä äidin pimpussa oikein tuntui ja mitähän se sieltä kaiveli.

Paita. Ehdottomasti ainoa mahdollinen paita tutkimuspäiväksi on tunikamallinen paita. Jos kaikki tällaiset paidat ovat pesussa, on pulassa. Mikään matka ei ole pitempi kuin matka vaatteidenriisumistuolilta tutkimuspöydälle, kun on pukeutunut vain sukkiin ja paitaan, jonka helmaa yrittää kiskoa epätoivoisesti pakaroitten ja karvojen peitoksi.

Aula. Ehkä isoin gynekologisen tutkimuksen haaste on aula, jos tutkimus tehdään äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolassa. Yli 90 prosentin todennäköisyydellä aulassa istuu naapurinrouva lapsineen odottamassa 3-vuotisneuvolan aikaa. Sitä tietävää myhäilyä ja sinun mahasi vilkuilua! Kyseiseen tutkimushuoneeseen ei pääse ilman sitä, että puolituttu jo näpyttää Whatsppissa bestikselleen, että "arvaa kuka on niiiiin paksuna, näin just". Siinä tilanteessa on haastavinta miettiä, että antaako ihmisen myhäillä ja arvata salaisuutesi vai jos kyse onkin jostain muusta, niin kannattaako vain karjaista samalla äänellä kuin kännyköhin suljettujen ovien takana uponneille teineille syömään-kutsun, että "kierukkakontrolli!", "papa-näyte!", "klamydia-epäily!", "krooninen hiivatulehdus!". En tiedä, haastavaa!

Yllätys. Jokaiseen tutkimuskäyntiin kuuluu yllätys, jota ei millään saata arvata etukäteen. Yllätys voi olla esimerkiksi terveydenhoitajan ovella mainitsema kandin mukanaolo. Huoneeseen astuttua sitten itse huomaa kandilla olevan ruskeat silmät ja pitkä parta. Jokainen suhtautuu tähän ylläriin eri tavoin, mutta kyllä lähempänä 40:ää kuin 20 vuotta oleva naisihminen on sen verran sinut oman kroppansa römpsänsä kanssa, että ei sillä ole niin väliä. Sitä paitsi sehän on ihan positiivista, jos joku Mikko on kiinnostunut keski-ikää lähestyvän Pirkon alapäästä, edes lääketieteellisessä mielessä. Onhan se aika hienoa kertoa sitten omalle miehelle tai parhaalle ystävälle, että yksi tummapartainen Mikko tuijotti hyvin kiinnostuneena tänään vaginaani. Hyvä puheenaihe esimerkiksi töissä kahvitunnilla!

Yllätys nro 2. Todellisen yllätyksen kohtaa vain harva ja valittu. Siinä yllätyksessä tutkimusta seuraava kandi pyytää saada hänkin tutkia. Yllätyksen kehittyneemmässä asteessa huoneessa on monta opiskelijaa ja heitä ohjaava lääkäri, joka huutelee opiskelijoille, että "kuka haluaa vielä kokeilla?". Tiedän ainakin yhden, joka on saanut kokea tämän extremekokemuksen menneinä vuosikymmeninä.

Sermi. "Voit mennä riisuutumaan tuonne sermin taakse." Että mitä? Että salassa ja siveellisesti sermin takana, mutta sieltä sitten sukissa ja lyhyttä paitaa nykien persus paljaana? Haaste: riisutko penkillä vai sermin takana?

Aula nro 2. Huoneesta ulos astuessa toiset jumppa-, työ- ja perhetuttukaverit istuvat jo odotusaulassa. He vasta ilmettäsi ja vatsaasi tutkailevatkin!

Lapset nro 2. "Miksi kävit lääkärissä äiti?" "Mihin sua koskee äiti?" "Mistä sua tutkittiin äiti?" "Leikitään lääkärileikkiä ja mä voin olla lääkäri ja tutkia sua äiti niin kuin se lääkäri!" "Tai isi voi olla lääkäri ja tutkia sua äiti!" Ööööö... Tuota... Öööö...

 

Tällaista vain mietin tänään. Ei mulla muuta. Heh. Heippa!




MUOKS. Nettiä selatessa törmäsin yhteen kauhutarinaan, jollaista en itse ole joutunut onneksi kokemaan. Pieru suoraan gynekologin kasvoille! Ai kauheeta! Onko kukaan saanut lisätä tällaisen sulan hattuunsa? 

Ps. Seuraatko jo Kaksplussaa Facebookissa? Kaksplussan FB-sivua tykkäämällä voi tutustua muihin Kaksplus-bloggaajiin ja saada vinkkejä arkeen. Kurkista tästä linkistä!