DIY pehmolelukissan kiipeilypuu

Kun meidän Aava, 5, saa käteensä kolikon, jonka heittämällä lähteeseen saa toivoa, huudahtaa hän aina ääneen saman asian: Saisinpa kissan! Kun käymme esimerkiksi Hong kong -nimisessä kaupassa, kestää kauppareissu sisääntuloporteilta kassoille ja kassoilta autoon yhtä kauan, koska Aava jää aina ihastelemaan kassojen jälkeen olevien kissojen kiipeily- ja raapimispuita. Harrastamme myös eläinkaupoissa huokailua. Meillä ei ole kissaa, mutta Aava haaveilee.

Tai itse asiassa on meillä kissoja. Monta! Esimerkiksi Valko, Mustitäplä, toinen Valko, Pikkukisu, Mirri, Orans, Marenki... Ne ovat pehmoisia ja haluavat nukkua Aavan sängyssä. Niitä on paljon!

Katselin tänä aamuna taas Aavan leikkiä pehmokissojensa kanssa ja yhtäkkiä tajusin, että voisimme rakentaa itse leluille kiipeilupuun! Meillä oli joulun ja muutaman ostoksen vuoksi pahvilaatikoita ja pakkauspehmusteita, joten ajattelin, että saattaisimme onnistua.

Loppujen lopuksi lähdinkin kauppaan. Matilda, 13, jäi tutkimaan Googlen kuvahaulla kiipeilypuiden kuvia. Kun tulin kaupasta, tuli kaksi innostunutta askartelijaa vastaan ovelle. Kiipeilypuu oli valmis! Aika taitavia tyttöjä, vai mitä! 

Nyt on taas hetken maailman kivoin leikki menossa Aavan huoneessa. 

Lelukissan kiipeilypuun tarvikkeet

• Erikokoisia pahvilaatikoita
• Pahvirullia. Mitä paksumpia, sitä parempi
• Maalarinteippiä
• Naruja ja lankoja
• Kankaita ja pumpulia
• Koristeluun tusseja

DIY: Hauska ja helppo akvaario merenneitofanille

Leikimme tänään pitkästä aikaa Aavan kanssa hänen akvariollaan, joten ajattelin esitellä teillekin sen, kun onhan se ihan älyttömän hieno! 

Olin luvannut, että joskus askartelemme yhdessä akvaarion Aavalle. Yhtenä vapaapäivänä viime syksynä Aava löysi kotoamme tyhjän jääkiekkokypärän laatikon ja ilmoitti, että nyt se akvaario sitten tehdään. Eipä siinä muu sitten auttanut, kun olin sanonut, että akvaario tehdään, kun sopiva laatikko löytyy. 

Laatikko oli joka sivulta avoin, mikä olikin hyvä juttu: akvaariolla on helpompi leikkiä. Takaseinäksi liimasimme sinisen paperin, johon piirsimme tusseilla kaloja ja vesikasveja. Aava piirsi myös pienen elämänsä kiinnostavimman ja ihastuttavimman jutun: merenneidon.

Etsimme netistä kuvahaulla kuvia kaloista. Löysimme tarkoitukseen sopivia kuvia sekä colouring pages fish -haulla sekä pelkällä fish-haulla. Pienensin kuvat ja tulostin ne. Aava väritti ja leikkasi kalat. Päällystimme kalat kontaktimuovilla ja teippasimme siiman kanssa akvaarion kattoon.

Akvaarion pohjalle liimasimme paperin päälle piirustuslehtiön kannesta leikattuja kivien kuvia sekä matkoiltamme tuotuja kiviä, simpukoita ja koralleja. Lelulaatikon pohjalta löytyi myös joltain matkalta ostettu tai tuliaiksi saatu simpukkakäsikoru. Etsimme myös kaikki pienet muoviset kalat, sammakot, ravut, käärmeet ja muut pikkulelut, jotka saivat muuttaa uuteen kotimereensä.

Tuolloin neljävuotias Aava oli innoissaan joka työvaiheesta. Minäkin sain vähän auttaa, mutta en kuitenkaan kovin paljon, mikä on hyvä juttu: askartelusta tuli lapsen tekemä ja lapsen tekemän näköinen.

Eikö tullutkin hieno! Aikaa meillä meni joku pari tuntia maksimissaan. Tällä saa ehdottomasti leikkiä ja paljon!

Välineet: pahvilaatikko, sakset, papereita, tussit, liimaa, teippiä, kontaktimuovia, siimaa ja lisänä mahdollisuuksien mukaan kiviä, simpukoita ja lelukätköistä kaloja, sammakoita ja merenneitoja.

Päiväkodin hoitotätien lahjat

Tänä keväänä Matildan ja Henrikin opettajille kerätään porukkalahja, mikä on minusta aina kiva juttu opettajankin kannalta. Uskon, että suklaata, kyntilöitä ja kahvikuppeja, niin ihania kuin ne ovatkin, tulee aina iso kasa. Minusta on ihanaa kiittää ihmisiä, jotka vuoden ajan tekevät töitä minun rakkaitteni eteen ja kanssa, joten haluan aina jotenkin kiittää. K-kaupan kassaa en kiitä lahjoin, koska mielestäni on eroa, myydäänkö minulle maitoa vai hoidetaanko ja kasvatetaanko lapsiani tuntikausia viitenä päivänä viikossa. 

Opettajat saavat lahjakortit, mutta en kerro minne, jos he sattuvat lukemaan blogiani. Porukalla on kiva kerätä lahjakortti, jolla lahjan saaja saa nauttia kulttuurista, virkistäytyä tai hankkia jotain, mitä itse haluaa ja tarvitsee, oman maun mukaan. 

Aavan kolmelle päiväkotitädille ostimme kullekin lahjakortin Suomalaiseen kirjakauppaan sekä sydämenmuotoisen jalkakylpysuolan. Lahjakortilla hoitajat voivat ostaa yhden tai kaksi pokkaria tai vaikka värityskirjan. Pieni materiaalinen muistaminen ja lämmin halaus, jotka kertovat, että olemme tyytyväisiä lapsen hoitoon. Yritän muistaa myös kyllä pitkin vuotta kiittää kuluneesta päivästä ja hyvistä hetkistä.  

Jos joku haluaa ostaa vaikka 30 euron arvoisen lahjan jokaiselle hoitajalle, opettajalle ja sählyvalmentajalle, niin se toki sopii ja on taatusti ihana juttu saajalle. Minä taas näen asian niin, että tärkeintä on kiittää sanoen ja halaten. Lapsen itsetekemä kortti, jossa lapsi kertoo ajatuksiaan hoitajasta, on varmasti jopa ihanampi lahja kuin monen kympin maljakko.

Aava, 5, taiteili hoitajien kortteihin ampiaiset, kun sattui löytymään niin hauskaa kaksiväristä pahvia. Hän katsoi mallia ampiaisen kuvasta netistä. Eikö tullutkin aika hauskat kortit?

Vielä ehtii liittymään blogin Facebookissa tykkääjäksi! Arvon sunnuntaiaamuna 29.5. kaikkien tykkääjien kesken Vilac Pussileijan. Liity tykkääjäksi tästä.